Milpa Alta -valtuuskunnan rajoissa, kaakkoisosasta liittovaltion aluetta, on kaupunki nimeltä Santa Ana Tlacotenco, josta on edelleen mahdollista löytää oma käsityöläistoiminta: ayateiden tuotanto.
Ayate (Ayatlen Nahuatl-kielellä), esi-isiemme perintö, joka on säilynyt monien sukupolvien ajan, valmistetaan magueyn kuidulla nimeltä ixtle, joka saadaan maalaismaisella ja työlällä prosessilla.
Vaikka se saattaa tuntua uskomattomalta, maataloustoimintaa esiintyy edelleen Tlacotensesin ja sitä ympäröivien kaupunkien elämässä; Tästä syystä monissa tapauksissa tämän alueen asukkaiden on tehtävä ayateja ennen sadonkorjuukauden lähestymistä, missä tätä erikoista kangasta käytetään.
Aikaisemmin ayateia käytettiin mekapalina ja levitettiin maahan, pöytäliinana kentällä. Lisäksi, kun sitä käytettiin voimakkaasti ja se sai pehmeän tekstuurin kuin puuvillakangas, se toimi pyyhkeenä kuivumaan kylvyn jälkeen.
Muutama vuosikymmen sitten voitte löytää vielä suuren määrän huvialuksia, jotka ovat omistautuneet huviveneiden kutomiseen, mutta nykyään tätä määrää on vähennetty niin voimakkaasti, että se on johtanut sen melkein täydelliseen tuhoutumiseen. Nykyään Santa Ana Tlacotencossa on vain yksi henkilö, joka on omistautunut tälle toiminnalle, ja hän oli ystävällinen jakamaan kokemuksiaan kanssamme ja osoittamaan meille, kuinka tehdä tämä erikoinen vaate.
Doña Sebastiana Tapia Salazar, lämmin nainen, jolla on taitavat kädet ja jonka kasvot heijastavat ajan kulumista, tekee työtään rauhallisesti ja omistautuneesti ja kertoo meille prosessista, joka on tehtävä ayatin muodostamiseksi. Hän oppi tämän kaupan eri ihmisten kanssa ollessaan noin 17-vuotias nuori nainen ja kertoo meille: ”En ole kyllästynyt varsien puhdistamiseen; on ilo tehdä se ja omistaudun tälle työlle ympäri vuoden. Kuton tilausten lukumäärästä riippuen jopa neljä ayattia kuukaudessa, ja kuton myös reput istutuskaudeksi. Kun maguey varret ovat niukat, levän vähän, koska myös grillaajat leikkaavat ne ja vievät ne pois, jättäen minut ilman materiaalia. Myynnin osalta suuria jahteja myydään 150,00 dollaria ja keskikokoisia 100,00 dollaria, mutta jälkimmäinen ei sovi minulle, koska ihmiset ovat kalliita maksamaan työstä.
Doña Sebastiana on uskonut meille: "kun on minun vuoroni kutoa lanka, en tee sitä tiistaisin tai perjantaisin, koska ihmiset, jotka opettivat minua kutomaan, sanoivat, että lanka sotkeutuu nykyään, koska sitä käytetään suurina määrinä , mikä tekee ayaten kutomisen vaikeaksi.
Ayates-kutojat kutovat tämän artikkelin valmistamisen lisäksi naisille veistettyjä vyöt, miehille mustat vyöt (joissa käytetään lampaanvillaa) ja nauhat, joiden kärki on koristeltu helmillä, jotka auttavat naisia pysäyttämään hiuksensa. punoksen muodossa.
Vaikein tehtävä alkaa pellolta kerätä lehdet lehmäntuotannon lopussa; Kasvin sydämestä uutetut tarjouslehdet kerätään myös, kun se valmistetaan edellä mainitun nesteen tuotantoon. Nämä varret ovat väriltään valkoisia, niiden kuitu on erittäin hienoa ja lyhyempiä ja ohuempia kuin kypsät. Kotona ollessaan Doña Sebastiana tekee tulen paahtamalla lehdet kohtalaisella lämmöllä, jotta ne eivät pala ja pehmentävät tällä tavalla massaa ja ihoa. Kun ne paahdetaan, hän taittaa ne ja järjestää ne päällekkäin niin, että he lepäävät noin kahdeksan päivää ja ripottele ne vedellä kahdesti päivässä, kun on kuuma kausi. Tämän menetelmän tarkoituksena on vähentää varsien myrkyllisyyttä, jotta ne eivät ärsytä niitä työskennellessään käsiä ja ihoa.
Edellä mainitun ajan kuluttua lehdet ovat valmiita, koska massa ja kuori ovat käsiteltäviksi vaadittavia pehmeitä. Sen jälkeen maahan asetetaan lauta (varsi tunnetaan nimellä detlazimalhuapaletl), jonka koko on varren kokoinen, ja ne puhdistetaan yksi kerrallaan kaapimalla ne piedritan (Nahuatltlaximaltetl) astialla, joka on puupala, jossa on upotettu metallilevy ja siten vähitellen massa ja kuori erotetaan, jolloin vapaaksi jää kuitu nimeltään ixtle, joka on aluksi valkoinen, mutta kun se kuivuu, se saa keltaisen sävyn. Kun tekstiili on saatu, se upotetaan veteen sen pesemiseksi ja kyllästyneiden epäpuhtauksien poistamiseksi, ja sitten se laitetaan kuivumaan, jos et halua työskennellä heti.
Lankojen saamiseksi ixtle upotetaan veteen ja pieniä annoksia vedetään varovasti käsin, kunnes ne muodostavat jatkuvan ja pitkän langan, joka asetetaan kuivumaan silmukalle kuin pyykkinaru. Tämän vaiheen jälkeen lanka kierretään vinssin (Malacatlen Nahuatl) avulla ohuempien säikeiden saamiseksi. Tämä saavutetaan kääntämällä vinssiä, johon on sijoitettu pieniä säikeitä, kunnes saavutetaan haluttu pituus, joka sitten sotkeutuu noin pallopallon kokoiseksi palloksi.
Ayaten tekeminen on ensimmäinen asia kutoa langat, mikä koostuu niiden huolellisesta järjestämisestä jaettuna viiden parin ryhmiin ja muodostamalla 10 ryhmän sarja, jolloin saadaan 50 paria lankaa, jotka jaetaan ja pidetään vaarlame-nimisessä puussa. Tätä samaa menettelyä käytetään reppujen valmistamiseen sillä erotuksella, että vähemmän langanparia kudotaan.
Prosessin ensimmäinen osa on kutoa kaksi suorakaiteen muotoista kangasta, nimeltään tlacohyatl, jotka myöhemmin yhdistetään neliön muodostamiseksi; Jo järjestetyt langat on erotettu pitkällä ja hieman leveällä lastalla, jota kutsutaan zutzupastleiksi, niin että paquitlcuatl kierteen kanssa kulkee tämän tilan läpi ja tällä tavalla kangas muodostuu. Tämän leveys on merkitty sauvalla nimeltä ohtate, joka myös tekee kankaasta kiinteän ja tasaisen; Eljiyoten tehtävänä on puolestaan erottaa langat yksi kerrallaan ja erottaa kudoksen langat toisesta päästä yhdessä jiyoten kanssa. Toinen zutzupastlen tehtävä on langan laskeminen, mikä antaa heille tietyn jännityksen, mutta kun kangas kehittyy, tulee aika, jolloin niiden välinen tila on niin tiheä, että näitä astioita ei voida enää käyttää, ja sitten neuloja käytetään langan ohittamiseen. lanka ja upea poiminta niiden sovittamiseksi. Kun kaksi kangasta on valmis, ne yhdistetään ompelemalla.
Tämän paikan asukkaat nimeävät nämä vaatteet eri nimillä koosta riippuen. Esimerkiksi he kutsuvat ayate tehty hienoja lankoja; quimichayatlal ayate chico, yayahtomactleal ayate työstä, joka on tehty paksummilla langoilla. Lisäksi ayateilla on erilaisia nimiä sille annetusta käytöstä riippuen: kun se on sidottu neljästä päästään kantamaan kuormaa hartioille, sitä kutsutaan xiquipilliksi, ja sitä käytetään maissin korjuukausina korvien keräämiseen ja lataamiseen. urat. Atsteekkien numeroinnissa on luku, jonka nimi on dexiquipillique ja joka edustaa määrää 8000, ja sen graafinen esitys on pussista, jonka suu on sidottu.
Mitä tulee edellisessä kappaleessa mainittuun, Inocencio Meza, kotoisin tästä paikasta ja Nahuatl-kielen puolustaja, on ottanut tehtävänsä kerätä kulttuurillemme liittyvää historiallista tietoa ja esittää seuraavan kommentin:
"Espanjalaisina aikoina ja siirtomaa-aikoihin asti ayateilla oli tärkeä rooli meksikolaisissa legendoissa, joissa vahvistettiin ihmisten olemassaolo, jolla on yliluonnollisia voimia, jotka tunnetaan nimellä nahuales, sana, joka tulee vokablonahuatzitzinista, mikä tarkoittaa sinun salaisuutesi tai salaisuutesi; nahualeilla oli mahdollisuus muuttaa itsensä mihin tahansa, joko eläimeksi tai vihannekseksi, ja heidän pääasu koostui ayateista, erityisesti elahahpitzahuacista, jolla oli ixtle-korva; vanhimmat sanoivat, että tämä hahmo muuttui ayateiksi ja matkusti hänen kanssaan suuria matkoja rynnäkköisellä nopeudella palaten alkuperäpaikkaansa ayatin kanssa, joka oli täynnä monia asioita.
Aivan kuten on pelastettu ja säilynyt tarinoita, joissa ayate on päähenkilö, myös niiden valmistamisen ja käytön perinne ansaitsee säilyttää, jotta vältetään meksikolaisten identiteettiin kuuluvan vaatteen menettäminen.
Vuosien ja kehityksen myötä suurin osa Tlacotenssin tavoista on muuttunut radikaalisti ja öljystä saatuja uusia tuotteita käytetään nyt, koska niiden kustannukset ovat paljon pienemmät. Tämä tarkoittaa, että huviveneiden tuotanto on kohtuuhintaista ja arvostamatonta, mikä aiheuttaa työttömyyttä ja kutojien ja niiden tuotteiden sukupuuttoon; Ayate, koska se on valmistettu luonnonkuidusta, ei kuitenkaan kuulu uusiin saastuttaviin tuotteisiin, jotka ovat halpoja saada, mutta veloittavat ihmiskunnalle korkeaa hintaa, koska ne vaarantavat biologisen tasapainon ja siten elämän.
Lähde:Tuntematon Meksiko nro 216 / helmikuu 1995
