Voi Malinalli, jos he vain tietäisivät! Jos he voisivat nähdä sinut sinä aamuna 15. maaliskuuta 1519, jolloin Potonchánin herra antoi sinulle yhdessä yhdeksäntoista orjatovin kanssa tälle parrakas ja hikiselle ulkomaalaiselle sinetöidä ystävyyssopimus.
Ja tuskin hän oli tyttö, alasti lukuun ottamatta vyötäröllä roikkunutta puhtauden kuorta ja hartiat peittäviä löysät mustat hiukset. Jos he tietäisivät pelon, jonka sinusta tuntui, kuinka valtavaa oli lähteä, kuka tietää minne, niiden outojen miesten kanssa, joilla on käsittämätön kieli, outoja vaatteita, koneita tulensuilla, ukkosenjälkiä ja eläimiä, jotka olivat niin valtavia, niin tuntemattomia, että aluksi uskottiin että heidän päällä ratsastavat muukalaiset olivat kaksipäisiä hirviöitä; ahdistus kiivetä noihin kelluviin kukkuloihin, olla näiden olentojen armoilla.
Jälleen kerran vaihdoit kättä, se oli kohtalosi orjana. Tamañita, vanhempasi myivät sinut Pochtec-kauppiaille, jotka veivät sinut Xicalangoon "paikkaan, jossa kieli muuttuu" myymään uudelleen. Et enää muista ensimmäistä mestariasi; muistat toisen, Potonchánin herran, ja orjarakastajan valvovan silmän. Opit mayojen kielen ja kunnioittamaan jumalia ja palvelemaan heitä, opit tottelemaan. Olit yksi kauneimmista, pääsit eroon sateen jumalalle tarjoamisesta ja heittämisestä pyhän cenoten pohjaan.
Tuona maaliskuun kuumana aamuna sinua lohduttavat chilamin, jumalallisen papin, sanat: "Sinä olet erittäin tärkeä, rakastat, kunnes sydämesi hajoaa, ay del Itzá Brujo del Agua ...". Se lohduttaa sinua saamaan kumppaneita, nelitoista tai viidentoista vuoden uteliaisuus auttaa sinua, koska kukaan ei tiedä syntymäaikaa tai paikkaa. Aivan kuten sinäkin, tiedämme vain, että olet varttunut herra Tabs-cobin mailla, väärät Tabascon kaltaisten tuntemattomien lausuttamina samalla tavalla kuin he muuttivat nimen Centla-kaupungiksi ja nimittivät sen Santa María de la Victoria -juhlaksi. voitto.
Millainen olit, Malinalli? Näytät Tlaxcalan kankailla aina huipiliin pukeutuneena ja hiukset alaspäin aina kapteeni Hernando Cortésin vieressä, mutta nuo maalaukset, vain piirustukset, eivät anna meille selkeää kuvaa piirteistäsi. Cortésin sotilas Bernal Díaz del Castillo tekee puhutun muotokuvasi: "Hän oli hyvännäköinen, tunkeileva ja ulospäin suuntautuva… sanokaamme kuinka doña Marina oli maan nainen, kuinka miehen ponnistelua hänellä oli ... emme koskaan nähneet hänessä heikkoutta, mutta paljon enemmän vaivaa kuin naisen ...
Kerro minulle, Malinalli, tulitko sinä todellakin katoliseksi tuossa kuussa, että matka kesti, kunnes saavut Chalchicoecan, tänään Veracruzin, rannikolle? Jerónimo de Aguilar, joka oli vangittu vuonna 1517, kun mayat kukistivat Juan de Grijalvan, käänsi Fray Olmedon sanat mayoiksi, ja näin he kertoivat sinulle, että kunnioitetut jumalasi olivat väärät, he olivat demoneja ja että siellä oli vain yksi ainutlaatuinen jumala mutta kolmessa ihmisessä. Totuus on, että espanjalaisten oli kiire kastaa sinut, koska hänet erotettiin, joka nukkui harhaoppisen kanssa; Siksi he kaatoivat vettä päähän ja jopa muuttivat nimeäsi, siitä lähtien sinä olisit Marina ja sinun pitäisi peittää kehosi.
Oliko ensimmäinen rakkautesi Alonso Hernández de Portocarrero, jolle Cortés antoi sinulle? Vain kolme kuukautta olit hänen; Heti kun Cortés huomasi vastaanottaneensa Motecuhzoman suurlähettiläät, että ainoa, joka puhui ja ymmärsi Nahuatlia, olit sinä, hänestä tuli rakastajasi ja hän asetti Juan Pérez de Arteagan saattajaansa. Portocarrero lähti purjehtimaan Espanjan valtakuntaan, etkä koskaan enää näe häntä.
Rakastitko miehen Cortésia vai vetosi hänen voimaansa? Olitko tyytyväinen siihen, että jätit orjan tilan ja sinusta tuli tärkein kieli, avain, joka avasi Tenochtitlanin oven, koska et paitsi kääntänyt sanoja, vaan selitit myös valloittajalle ajattelutapaa, tapoja, Totonac-, Tlaxcala-uskomuksia ja meksikoita?
Olisit voinut tyytyä kääntämiseen, mutta menit pidemmälle. Siellä Tlaxcalassa neuvoit leikkaamaan vakoojien kädet, jotta he kunnioittavat espanjalaisia, siellä Cholulassa varoitit Hernandoa, että he aikovat tappaa heidät. Ja selitit Tenochtitlanissa Motecuhzoman fatalismia ja epäilyjä. Surullisen yön aikana taistelitte espanjalaisten rinnalla. Mexican imperiumin ja jumalien kaatumisen jälkeen sinulla oli Hernandon poika, Martincito, juuri kun hänen vaimonsa Catalina Xuárez saapui, joka kuoli kuukautta myöhemmin Coyoacanissa, ehkä murhattu. Ja sinä lähdet uudestaan vuonna 1524 Hibueras-retkikunnalle ja jätät lapsesi Tenochtitlaniin. Tuon retkikunnan aikana Hernando meni naimisiin sinut Juan Jaramillon kanssa lähellä Orizabaa; Tuosta avioliitosta syntyisi tyttäresi María, joka taisteli vuosia myöhemmin "isänsä" perinnöstä, koska Jaramillo peri kaiken toisen vaimonsa Beatriz de Andraden veljenpoikilta.
Myöhemmin petoksella Hernando vei Martinin sinulta lähettämään hänet sivuna Espanjan tuomioistuimeen. Voi, Malinalli, katuitko koskaan Hernandolle kaiken antamista? Kuinka kuolit, puukotettiin talossasi Moneda-kadulla eräänä aamuna 29. tammikuuta 1529 Otilia Mezan mukaan, joka väittää nähneensä Fray Pedro de Ganten allekirjoittaman kuolintodistuksen, jotta et todistaisi Hernandoa vastaan tehdyssä oikeudenkäynnissä? Vai kuolitko ruttoon, kuten tyttäresi ilmoitti? Kerro minulle, häiritseekö sinua se, että sinut tunnetaan nimellä Malinche, että nimesi on synonyymi meksikolaisen vihaan? Mitä sillä on merkitystä, eikö? Muutama vuosi oli sinun elää, paljon mitä saavutit tuolloin. Elit rakkauksia, piirityksiä, sotia; olet osallistunut aikasi tapahtumiin; olit pahoinpitelyn äiti; olet edelleen elossa Meksikon muistissa.
