Joulua vietettiin aikaisin. Fray Pedro de Gante kertoo vuonna 1528, vain seitsemän vuotta valloituksen jälkeen.
Ja se, että kaikki heidän jumaliensa palvonnat lauloivat ja tanssivat heidän edessään ... ja koska näin tämän ja että kaikki heidän laulunsa oli omistettu heidän jumalilleen, sävellin hyvin juhlallisia metrejä, kun Jumalasta tuli ihminen vapauttamaan ihmisen suku ja kuinka hän syntyi Neitsyt Marialta, pysyessään puhtaana ja virheettömänä ... ja sitten, kun pääsiäinen lähestyi, toin intialaisia kaikkialta alueelta ja sisäpihalle, joka oli täynnä murtumia, joita he lauloivat samana päivänä syntymän yönä: tänään syntyi Lunastaja maailman.
Tätä koostumusta voidaan pitää Meksikon ensimmäisenä joululauluna. Sen alkuperä on peräisin 1400-luvulta peräisin olevasta Espanjasta. Aluksi heillä oli profaani ja usein rakastava luonne. Uudessa Espanjassa heillä oli aina uskonnollinen sisältö ja he olivat omistettu nimenomaan joululle. "Tänään syntyi maailman lunastaja" jälkeen oli muita kirjoittajia, sekä papistoja että maallikkoja, jotka sävelivät erittäin suosittuja joululauluja.
MITÄ Pidän siitä, jolla minulla on / koska
JO VIDEO MINUN PAGREni Rakastettu / Pukeutunut jo
MEIDÄN TAPAHTUMISESTA / ILMAISEKSI MEILLE
AX-DEVIL / TÄÄLLÄ OVAT NÄMÄ INTIOKSIIN /
TÄYDELLINEN SANTA ALEGRÍA / PIDÄ SELLA
OMA'PAGRE "/ JA" MAGRE'MARÍA ": NIIN.
ANONYYMI TEKIJÄ, XVI vuosisata.
Siellä oli myös espanjalaisia runoilijoita, joiden teos tehtiin Meksikossa, kuten Fernán González de Eslava ja Pedro Trejo. Viimeksi mainittu kirjoitti todellisia teologisia tutkielmia, joiden sisällön kyseenalaisti pyhä inkvisitio. Jo 1600-luvulla Sor Juana Inés de la Cruz jätti meille joululauluja.
Vuonna 1541 Fray Toribio de Motolinía kirjoitti muistomerkit, joissa hän kertoi, että Tlaxcalassa joulujuhlia varten alkuperäiskansat koristivat kirkkoja kukilla ja yrtteillä, levittivät sedgeä lattialle, tekivät sisäänkäynnistään tanssia ja laulua ja kukin kantoi kukkakimpun. kädessä. Patioilla sytytettiin kokoja ja katoilla poltettiin taskulamppuja, ihmiset lauloivat ja soittivat rumpuja ja soittivat kelloja.
Kaikki kuulivat massaa, ne, jotka eivät mahtuneet temppelin sisälle, pysyivät atriumeissa, mutta polvistuivat kuitenkin ja ristittivät itsensä. Loppiaisen päivänä he toivat tähden kaukaa, vetämällä narua; Neitsyt ja lapsi-Jumalan kuvan edessä he tarjosivat kynttilöitä ja suitsukkeita, kyyhkyset ja viiriäiset, jotka he olivat keränneet tilaisuutta varten. 1500-luvun kolmannella vuosikymmenellä Fray Andrés de Olmos sävelsi "Auto de la Adoración de los Reyes Magos" -kuvan, joka on varmasti uskonnollinen draama, jonka Motolinía arvioi, sanomalla: ja muutama vuosi he edustivat tarjoamisen autoa.
Myös Candelariaa vietettiin. Tässä juhlissa kulkueissa käytetyt vahat siunattiin ja pidettiin tarjottavana sairauksien ja luonnonkatastrofien yhteydessä.
Tällaisia olivat Herran syntymän juhlat kristinuskon alkuaikoina, jotka Huitzilopochtli oli jo unohdettu. Evankelioijien älykkyys käyttää alkuperäiskansojen keinoja juhlimaan uskonnollisia tekoja, kuten kukkia, uhreja, lauluja, musiikkia ja tansseja, oli mahdollistanut uuden uskonnon nopean hyväksymisen, joka esitettiin rituaaleilla, jotka he olivat tuttuja uusille käännynnäisille.
Motolinía-arvosteluissa on elementtejä, jotka ovat edelleen ajan tasalla Meksikon jouluna: laulut, valot ja on mahdollista, että "Auto de la Adoración de los Reyes Magos" on se, mikä myöhemmin synnytti pastorit. Loput, jotka tänään muodostavat vuoden lopun juhlat, sisällytettiin vähitellen, kunnes heillä oli juhlia, joilla oli merkittäviä meksikolaisia piirteitä.
